Ensimmäinen sidontapäivä, tupsahdus leikkokukkien maailmaan. Mitenkäs niitä käsiteltiinkään? Kuinka spiraalin sai pysymään kädessä? Kuinka välivihreitä käytettiinkään? Miten kaikki ylipäätään asetellaan ja saadaan asettumaan? Keskikukka, kavereita ympärille, vihreitä, vai miten se nyt oli...
 |
| Kimppu 1: Silkkaa tekniikan muistelua ja käsituntuman hakua. Tulos oli kovin tiivis sumppu. |
 |
| Kimppu 2: Uusi yritys, ajatus ilmavuudesta alkoi löytyä. |
Olin aivan innoissani sidonnasta, enkä olisi halunnut tehdä mitään muuta. Anopillani sattui olemaan muutamia tynkäkukkia, joilla sain viikonlopun ratoksi harjoitella:
 |
| Kimppu 3: Noin kymmensenttiset ruusut ja oksaneilikat, sekä mahdottomasti erilaisia ulkovihreitä. |
 |
| Kimppu 4: Ehkä seitsemänsenttinen, mutkainen gerbera, josta syntyi kuitenkin sievä kimppu. |
Tässä välissä ja tällä kimpunsidontamäärällä sain toteuttaa parin viikon varoitusajalla ystäväni morsiuskimpun ja sulhasen vieheen. Tein ne mielelläni, mutta epävarmana.
 |
| Morsiuskimppu hankalista materiaaleista. Hyvä suoritus, onnellinen morsian, komea pari. Viehe rutistui halailuissa. Lehti sen pohjalla olisi ollut hyvä tuki, vaikka vihreä ei kuulunut visioon. |
|
|
Koulun sisäisenä tilaustyönä luokaltamme tilattiin kaksi samanlaista kimppua. Kokeilin tehdä toisen niistä luokkatoverin jälkijunassa häneltä matkien ja oppien.
 |
| Kimppu 5: Mielestäni jo melko asiallisen kimpun näköinen, toki tiivis ja matala. |
Ja siinä olivatkin sitten peruskimppuharjoitukset päivittäisistä kukkasidontatöistä, saldona noin kolme kappaletta. Tein itsekseni "kotiläksynä" vielä joitain kimppuja ja ykkösluokkalaisten tunneilla jokusen, mutta niistä lisää seuraavissa posteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti